Kolmen valtakunnan rajapyykki, ruotsiksi Treriksröset ja norjaksi Treriksrøysa, on Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen kohtaamispiste. Rajapyykki sijaitsee Goldajärvi-nimisessä järvessä Kilpisjärven kylän länsipuolella.
Lähteiden mukaan se on maailman pohjoisin kolmen maan rajapiste ja Suomen mantereen läntisin piste. Rajapyykki kuuluu Malla-luonnonpuiston alueeseen, joka on tiukasti suojeltu.
Vierailua suunniteltaessa tärkeimpiä asioita ovat sijainti, pääsytapa ja vuodenaika. Kilpisjärven retkeilykeskuksen ilmoittama väliaikainen siirto kesällä 2026 voi muuttaa sitä, mistä rajapyykki löytyy. Etäisyyksistä ja hinnoista lähteet antavat eri lukuja, joten niihin liittyvät tiedot on esitetty varauksin.
Missä kolmen valtakunnan rajapyykki sijaitsee ja mitkä maat siinä kohtaavat?
Sijainti
Goldajärvi, Kilpisjärven länsipuoli, Malla-luonnonpuiston alue
Kolme valtiota
Suomi, Ruotsi ja Norja. Venäjä ei kuulu tähän pisteeseen.
Pääsy
Auto, pyörä, laiva tai vene. Lähtöaikojen ja reittien tarkistaminen on tarpeen ennen matkaa.
Ajankohtaista
Kilpisjärven retkeilykeskuksen ilmoituksen mukaan rajapyykki siirretään väliaikaisesti lähemmäs kylää kesän 2026 aikana.
- Rajapyykki sijaitsee Suomen, Ruotsin ja Norjan yhtymäpisteessä, ei Venäjän.
- Paikka on Goldajärvellä, ruotsiksi Koltajaure, Kilpisjärven länsipuolella.
- Lähteiden mukaan se on maailman pohjoisin kolmen maan rajapiste.
- Rajapyykki sijaitsee Malla-luonnonpuiston alueella.
- Vierailuun on useita kulkutapoja: auto, pyörä, laiva ja vene.
- Nimi on kolmella kielellä ja pohjoissaameksi.
- Kesällä 2026 rajapyykin on ilmoitettu siirtyvän väliaikaisesti lähemmäs kylää.
| Tieto | Tiedot |
|---|---|
| Suomenkielinen nimi | Kolmen valtakunnan rajapyykki |
| Muut nimet | Treriksröset (ruotsi), Treriksrøysa (norja), Golmma riikka urna (pohjoissaame) |
| Valtiot | Suomi, Ruotsi ja Norja |
| Järvi | Goldajärvi, ruotsiksi Koltajaure, suomeksi myös Koltajärvi |
| Koordinaatit | Wikipedia (ruotsi): 69°3′35.9″N, 20°32′55.1″E. Mapcarta antaa järven keskipisteelle 69,03439° N, 20,76689° E. Lähteet eroavat toisistaan. |
| Korkeus | Noin 489 metriä merenpinnan yläpuolella |
| Kunnat | Enontekiö (Suomi), Kiruna (Ruotsi) ja Storfjord (Norja) |
| Postinumero | 99490 Kilpisjärvi |
| Rakenne | Keltainen betonirakenne metallialustalla lähteiden kuvauksen mukaan |
| Nykyinen rakennusvuosi | 1926 (Wikipedia, ruotsi, ja toinen lähde) |
| Karttatiedot | Norjan puolen rajatietoja voi tarkistaa Kartverketin kartoista |
| Pääsymaksu | Itse rajapyykiltä ei peritä maksua, koska se on julkisella alueella |
Miten rajapyykille pääsee eri kulkuvälineillä?
Kesällä rajapyykille pääsee autolla tai veneellä, ja viimeinen osuus taitetaan kävellen. Talvella pääsy on rajallisempi.
Kuinka rajapyykille pääsee autolla?
Kilpisjärvelle pääsee valtatietä E8 pitkin. Matka Rovaniemeltä kestää noin 4,5 tuntia ja Tromssasta noin 2,5 tuntia.
Kesällä Rovaniemeltä ei ole säännöllistä julkista liikennettä Kilpisjärvelle, joten auto tai yksityinen kuljetus on tarpeen. Lentokenttiä ovat Enontekiön lentokenttä (ENF), Kittilä, Rovaniemi, Kiruna, Tromssa ja Alta.
Kilpisjärven Retkeilykeskukselta rajapyykille kulkee Mallan polku Malla-luonnonpuiston halki. Lähteet arvioivat matkan eri pituisiksi: yksisuuntaisena noin 11 kilometriä ja edestakaisin 20–24 kilometriä. Kävijän kertomuksen mukaan 14 kilometrin kävely kesti noin 5,5 tuntia ja sisälsi neljä evästaukoa.
Reittiohjeet ja alueen säännöt löytyvät Metsähallituksen luontopalveluista.
Malla-luonnonpuisto on lähteen mukaan tiukasti suojeltu alue, joten sen rajoitukset koskevat myös kävelijää.
Voiko rajapyykille pyöräillä?
Pyöräreitistä ei ole vahvistettua tietoa. Reitin kulkukelpoisuus ja kunto jäävät siis epäselväksi, ja ne kannattaa tarkistaa karttapalvelusta ennen matkaa.
Miten laivamatka Koltalahteen toimii?
Malla-laiva lähtee Kilpisjärven Retkeilykeskuksen rannasta ja kulkee Koltalahteen, jossa Koltaluokta sijaitsee Ruotsin puolella. Matkaan kuluu noin 30 minuuttia.
Lähteen mukaan kesällä ja alkusyksyllä lähtöajat ovat klo 10 ja klo 15. Laiva odottaa Koltalahdessa noin kaksi tuntia. Paikkoihin ei tarvitse varata etukäteen, paitsi ryhmille, ja liput ostetaan laivalla.
Laivasta mainitaan myös nimi M/S Maria. Laivaliikenne alkaa lähteiden mukaan vasta, kun jäät ovat lähteneet, yleensä kesäkuun puolivälissä.
Koltalahdesta rajapyykille on noin kolme kilometriä helppokulkuista polkua. Paluumatkan voi tehdä samaa polkua laivalle tai jatkaa jalkaisin Retkeilykeskukselle.
Yleisiä matkasuunnittelun asioita, kuten varautumista, käsittelee myös Etelä-Afrikka – Faktat, turvallisuus ja matkailu.
Laivan aikataulu ja hinta eivät ole varmistettuja nykyisiksi. Yksi matkakertomus mainitsee hinnaksi noin 50 euroa, mutta sitä ei ole vahvistettu. Ajantasainen aikataulu on lähteiden mukaan tarpeen tarkistaa.
Laivalla Koltalahteen saapuva kävelee rajapyykille noin kolme kilometriä, joten koko reitti ei ole pakko kulkea jalkaisin.
Voiko rajapyykille päästä omalla veneellä?
Lähteet eivät kuvaa oman veneen reittiä, laskupaikkoja tai kulkuoikeuksia. Ainoa vesiliikenteen vaihtoehto, josta lähteissä on tarkempaa tietoa, on Malla-laiva.
Mitä talvivierailussa on hyvä tietää?
Talvella rajapyykille pääsee hiihtämällä jäätynyttä järveä pitkin tai käyttämällä Malla-luonnonpuiston reittiä. Laivaa ei ole talvella, ja talvipääsy on lähteen mukaan rajallinen.
- Hiihtomatka Retkeilykeskukselta on noin 10 kilometriä yhteen suuntaan.
- Jäällä voi seurata moottorikelkkojen jälkiä, kun jää on riittävän vahvaa.
- Malla-luonnonpuiston reitti on vaativa ja edellyttää kokemusta hiihdosta ja erämaasta.
- Sääennusteen tarkistaminen on lähteiden mukaan tärkeää ennen hiihtoa tai kelkkailua.
Ajantasaiset sää- ja talviolosuhdetiedot löytyvät Ilmatieteen laitokselta.
Talviolosuhteiden tarkat vaatimukset ja turvallisuusohjeet eivät ole vahvistettuja, joten niiden osalta kannattaa tukeutua viranomaisten ajantasaisiin ohjeisiin.
Mitkä päivämäärät liittyvät rajapyykin historiaan ja nykytilanteeseen?
- : Joidenkin lähteiden mukaan alkuperäinen rajapyykki pystytettiin tuolloin. Rakentajista on vain kaupallisen lähteen maininta, eikä sitä ole vahvistettu viranomaislähteellä.
- : Yhden lähteen mukaan nykyinen sijainti tunnistettiin tuolloin.
- : Nykyinen betonirakenne rakennettiin lähteiden mukaan.
- : Wikimedia Commonsin valokuvan mukaan suomalaissotilaat nostavat lippua rajapyykille Lapin sodan päätyttyä. Kuva on Wikimedia Commonsissa.
- : Kävijän kertomuksen mukaan retkeilijä käveli Mallan polun 14 kilometriä ja vieraili rajapyykillä. Kertomus ei ole viranomaisvahvistus.
- Kesä 2026: Kilpisjärven retkeilykeskuksen ilmoituksen mukaan rajapyykki siirretään väliaikaisesti lähemmäs Kilpisjärven kylää. Tarkkaa päivämäärää ja uutta sijaintia ei ole vielä kerrottu.
Mikä rajapyykistä on varmaa ja mikä vielä epäselvää?
| Varmistettu tieto | Epäselvää |
|---|---|
| Rajapyykki on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen. | Rakennusvuoden 1897 yksityiskohdat ja rakentajat. |
| Sijainti on Kilpisjärven alueella Goldajärven tuntumassa. | Mitkä maat osallistuivat alkuperäiseen rakentamiseen. |
| Nimi on kolmella kielellä ja pohjoissaameksi. | Kesän 2026 siirron tarkka aikataulu ja uusi sijainti. |
| Itse rajapyykiltä ei peritä pääsymaksua. | Laivan hinta, tarkat aikataulut ja talviolosuhteiden vaatimukset. |
| Venäjä ei kuulu nykyiseen yhtymäpisteeseen. | Aikavyöhykkeen ylittäminen rajapyykin ympäri kävellessä, sillä yksi lähde mainitsee sen. |
Miten rajapyykin ympäristö ja historia liittyvät Lapin alueeseen?
Rajapyykki sijaitsee Malla-luonnonpuiston alueella. Lähteen mukaan rajapyykiltä avautuu näkymä järven yli Norjan vuorille.
Vuodelta 1945 olevassa kuvassa suomalaissotilaat nostavat lippua rajapyykille Lapin sodan päätyttyä. Kuva on merkitty Kilpisjärveksi.
Lapin alueen uutisiin ja paikallisiin näkökulmiin voi tutustua palvelussa lapin kansa näköislehti.
Keneltä tiedot ovat peräisin ja mihin viranomaisiin voi vedota?
Tiedot perustuvat paikallisen retkeilykeskuksen sivuihin ja ilmoituksiin, kaupallisen laivayhtiön sivuihin, yhden kävijän kertomukseen vuodelta 2022 sekä tietosanakirjojen ja kuvapalvelun tietoihin.
Kilpisjärven retkeilykeskuksen ilmoitus siirrosta on ensisijainen tieto siirrosta, mutta siinä ei ole tarkkoja päivämääriä eikä uutta sijaintia.
Viranomaislähteitä on toistaiseksi vähän. Rajavartiolaitoksen sivuilta löytyvät rajanylitys- ja rajaturvallisuusohjeet.
Mitä kolmen valtakunnan rajapyykille matkustamisesta kannattaa muistaa?
Kolmen valtakunnan rajapyykki on Suomen, Ruotsin ja Norjan yhtymäpiste Goldajärvellä Kilpisjärven länsipuolella, ei Venäjän. Pääsytapoina mainitaan auto, laiva, kävely, vene ja pyörä, mutta reittien tarkat tiedot vaihtelevat lähteittäin. Talvipääsy on rajallisempi, ja kesän 2026 väliaikaisen siirron tarkka ajankohta ja uusi sijainti eivät ole vielä varmistuneet.
Mitä muuta rajapyykistä kysytään?
Miltä kolmen valtakunnan rajapyykki näyttää?
Lähteiden mukaan rajapyykki on keltainen betonirakenne, jonka ympärillä on metallialusta. Vuodelta 1945 on historiallinen valokuva, jossa suomalaissotilaat nostavat lippua rajapyykille Lapin sodan päätyttyä.
Mistä rajapyykin sijainnin voi tarkistaa kartalta?
Rajapyykki sijaitsee Goldajärvellä, Kilpisjärven länsipuolella. Lähteiden koordinaatit vaihtelevat, joten sijainti kannattaa tarkistaa virallisesta karttapalvelusta. Maanmittauslaitos tarjoaa suomalaista paikkatietoa.
Onko rajapyykille pääsymaksua?
Itse rajapyykki on julkisella alueella, eikä sieltä peritä pääsymaksua. Laivamatka ja pysäköinti Kilpisjärven Retkeilykeskuksella ovat lähteen mukaan maksullisia.
Onko Venäjä mukana kolmen valtakunnan rajapyykillä?
Ei. Rajapyykki on Suomen, Ruotsin ja Norjan rajojen yhtymäpiste, eikä Venäjä kuulu tähän pisteeseen.
Kuinka pitkä Mallan polku on?
Lähteiden arviot vaihtelevat. Yksisuuntaisena polku on noin 11 kilometriä ja edestakaisin 20–24 kilometriä. Kävijän kertomuksessa 14 kilometrin kävely kesti noin 5,5 tuntia.
Mitä kesän 2026 siirto tarkoittaa rajapyykille?
Kilpisjärven retkeilykeskuksen ilmoituksen mukaan rajapyykki siirretään väliaikaisesti lähemmäs Kilpisjärven kylää kesän 2026 aikana. Tarkkaa päivää ja uutta sijaintia ei ole vielä vahvistettu.
Katso myös
Tapio Suominen – Legendaarisen selostajan elämä ja kuolema
Pekka Virta – Ura, Perhe ja Kohut Liigassa
Adam Najman – Tšekkiläinen hyökkääjä palasi Libereciin
Nettimoto Yamaha DT – Hinnat, mallit ja ostajan opas
Rolex Oyster Perpetual – Aitouden Ja Arvon Tarkastelu
Jan Jalutsi – Suomen tunnetuin vankikarkuri ja pankkiryöstäjä
